10/08/2013

Pikainen postaus

Ai miten niin en ole taaskaan kirjoittanut yhtikäs mitään pariin kuukauteen? Nyt on aika olla rehellinen. Aion nimittäin tunnustaa, että mulla ei todellakaan ole aikaa bloggaamiseen. En aio lopettaa bloggaamista, en aio poistaa blogiani, vanhoja postauksia (ainakaan tässä vaiheessa) tai mitään. Postauksia ei vain välttämättä näy aikoihin. En pistä syyksi koulua tai ajanpuutetta, vaan enemmänkin oman laiskuuteni. En millään jaksa siirtää tietokoneelle kuviani, saati sitten järjestää niitä niin, että saisin ne tännekin ladattua, hyvä kun puhelimella jaksan Facebookini profiilikuvaa vaihdella tuoreempaan. Myöskään ei ole yhtikäs mitään kirjoittamisen arvoista, ehkä nyt ensi kuussa jonkinnäköistä keikkapäivitystä. Olisi myös ehkä aika päivittää tuota oikean sivupalkin tapahtumaluetteloa. Nyt taidan kuitenkin painua lataamaan koko päivän sammuksissa ollutta puhelinta, vihdoin pääsen taas nauttimaan Androidin ihmeellisistä syvyyksistä.

8/12/2013

Middlefingers up if you don't give a fuck.


En yksinkertasesti ymmärrä, mikä idea tässä nettisivussa on. Siis mullehan on se ja sama, onko koko nettisivua olemassa, mutta kun välillä haluaisin selata Facebook-uutisiani ihan ilman joka välissä näitä linkkejä. Siis kyllä, kyllä mä niiden yli aina kevyesti skippaan, ja poistasin kyseisten ihmisten päivitykset näkyviltä, jos en haluaisi nähdä heidän muita päivittelyjään. En tajua, että tätä tunnustaan pitää jakaa saman ihmisen monta kertaa, jopa useita kertoja päivässä. Pahimmassa tapauksessa mun etusivulla on sama ihminen tuon sivun jakanut kolme kertaa kahden minuutin aikana. Jotain rajaa tuohonkin. Kyllä yhdestä kerrasta sen toiset ymmärtää, että sulla on tuonne käyttäjätili ja haluat sinne kysymyksiä. Itse en oo alentumassa tuota paskaa tekemään, onhan mulla Formspring, ajaa saman asian, mutta vaan eri nettiosoitteella. Paljon mieluummin käytän sitä vanhaa toveria, kun jotain uutta villityssivustoa. Sitten tulee vastaan sharetuksia, joihin on kirjoitettu 'sori oli pakko', 'ei yks lisää haittaa ketään' niin joo okei, mutta eikös olis vaan helpompaa jättää turhat selitykset sikseen, kuitenkin päämääränäsi on saada niitä kysymyksiä sinne, ja oot halunnut linkin jakaa. 'Kai mäkin nyt sitten sorruin viimein' voi huhhuh mitä touhua sanon mä, ei näin.
Sitten, kun kysymyksiä alkaakin lentää,  niin aletaan itkeä ja valittaa paskasta, jota siellä anonyymisti huudellaan. En ole oikein tässä ask.fm-jutussa tuon 'uhrin' puolella. Kyllä sen nyt jakaessaan tota linkkiä taukoamatta itse vähän ehkä hakee ja odottaakin jotain draamailua sinne. Ja jep, tiedetään, teinityttö on tehnyt itsemurhan juuri kyseisestä syystä, mutta mulla ei ole asiaan yhtikäs mitään sanottavaa. Siis tietenkin itsemurha ja kiusaaminen ovat vakavia asioita, mutta en siltikään kommentoi tätä juttua ollenkaan. Totta kai ask.fm:ään alkaa sataa paskaa ja haukkuja, kun sitä tunnustaan pakkosyöttää ja tyrkyttää muille päivittäin. Pakko myöntää, että välillä tekis mieli itekin tuon anon takaa käydä omaa mielipidettäni ihan suoraan ilmasemaan tietyille ihmisille tuosta jatkuvasta jakelusta. Kyllä, saatte jakaa ask.fm:äänne miten paljon tahansa, omalla tilillänsähän saa päivitellä ihan mitä sielu sietää, mutta ei kannata odottaa, että muut sellaista puuhaa jaksaisivat kommentoimatta anonyymisti välttämättä katsella, ja sitten valittaa negatiivisesta palautteesta.
Mun mielipidettäni siitä, että ask.fm:än kokoaikainen jakaminen voitaisiin lopettaa, on sanottu vituttavaksi ja naurettavaksi, mutta minä sanoisin, että se sharettaminen ja koko ask.fm vastaa molempia noita adjektiiveja paljon paremmin, kun mun mielipide. Jos sulla sattuu olemaan tässä kyseisessä paikassa käyttäjätili, niin jaa se vain kerran elämäsi aikana, kiitos.

Now all I can do is lay in my room, fall asleep, dream of you, then wake up and do nothing about it.


Hjaa, tänään vihoviimeinen kesälomapäivä, en tahdo. En pidä koulustani, sen käynnistä, enkä myöskään 95% ihmisistä siellä. Toki mä tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta tuo 5% on ne, jotka oikeasti on mun mielestäni ajanviettämisen arvosia. En kyllä oo varma, onko noita prosentteja niinkään paljon kuin viisi. Siis hirmu kivaa ois vaan jatkaa chilliä menoa kotona tai missä ikinä, mutta aina ei voi kaikkea ei, kun pitäis kouluun vielä panostaakin. Tosiaan naurattaa pari kasiluokkalaista, jotka ei mun humoristisia, ihan hyväntahtosia, mutta sarkastisia letkautuksia oo sisäistänyt, ja kova tarve olla näsäviisas ja 'nokkela', musta tuommonen on suorastaan naurettavaa. Täähän kuulostaa vaikka miten ilkeeltä, mutta minkäs teet, niin se vaan on. Ihmisten pitäis oppia olemaan ottamatta kaikkea turhan vakavasti ja heti itseensä.
Toissapäivänä käytiin äidin ja pikkusiskon kanssa Tampereella, ostettiin mulle uusi reppu, kun edellisen olkalaukun kulutin puhki. Reissusta sain irti Fjällräven Kånkenin Forest Green-sävyisen repun, äiti oli hyvästä, kunnollisesta repusta valmis pulittamaan sen 79€ Partioaitasta ja tuollahan taas muutama vuosi kuljetaan. Hassu seikka, etten ensin hirmusti perustanut näistä repuista, mutta sitten joku niissä alko vetää puoleensa, tai jotenkin ulkonäkö alko vaan miellyttää silmää kovasti. Tosiaan vähän sellanen höh-fiilis siitä, kun nyt on alettu noista tekeen mainosta sun muuta ja tosi usealla näkyy selässä tuollanen, mutta eipä se mun menoa haittaa, kun ite tästä repusta tykkään! Tuli tosiaan hyödynnettyä Roosan neuvoa tietokonerepuista, toi tosiaan on rutkasti tilavampi ja parempi kouluun, kun se tavallisempi malli. Oli parikymppiä hintaakin enemmän, mutta mitä tullu testattua niin on kyllä hurjan tilava, eikä edes paina selässä paljoa. Tää on väriltäänkin sopiva kaikkiin muihin väreihin, eikä tohon kyllästykään niin nopeasti, kun ehkä semmoseen keltaseen tai siniseen, vaikka nekin on huippukivan näkösiä.
Käytiin Radiokirppiksellä, sieltä löyty kiva tuommonen hileinen kynsilakka hintaan 1,20e ja luomiväripaletti 2,90e, käyttämättömät siis. Hain alunperin kirsikanpunaista ja persikkaista luomiväriä, ne kuitenkin jäi saamatta, niiden sijasta sainkin mukaan 8 kivaa, tollasta hiukan kulunutta vintagesävystä luomiväriä kevyellä shimmerillä! Tigerista oli pakko napata tuommoset vähän liian suurehkot arskat mun pärstään, mutta kun ne vaan oli niin söpöt ja vaan 4€!
Koskikeskuksessa suuntasin Mc Donald'siin hotkasemaan ihanan juustohampparin ja sitten lähin käymään Cartelilla katsastamassa kivoja kuteita sitten-joskus-ollessani-rikas-aikoja varten, ja päädyin pipohyllylle. Siinä oli Obeyn logopipoo tummansinistä punasella logokirjailulla, no niin tumma väri eikä musta mun hiuksiin sopis, eikä se punanenkaan mulle oikein menis. Onnekseni ja rahojen harmiksi löysin tummanvihreän, taas sävyä Forest Green, keltalogosen pipon, ja siihen pulitin 29,90€. Heippa rahat. Ei kyllä kaduta, kun tollasesta piposta oon pari vuotta haaveillut, hinta vaan ottanut vastaan, mutta nyt vihdoin omistan tommosen. Vielä toivoisin voivani Helsingistä Ponke'sin harmaan logobeanien ostaa, mutta sepä jää nähtäväks. Käytiin myös tottakai Subway-visiitillä, Steak & Cheese-subi vaaleaan leipään tomaatilla, kurkulla, salaatilla, sipulilla, valkosipulikastikkeella ja kaikilla mausteilla! Seuraavalla Tampereen vierailulla käyn noutamassa ilmaisen cookien!

8/01/2013

Strawberries, cherries and an angel's kiss in spring.

Tänään ajattelin kirjottaa tämmösestä jutusta, kun venytykset (mun tapauksessa vaan yksi). Tosi monesti on tultu kauhistelemaan, että eikö toi tommonen satu, näyttää kipeältä tms. Ei satu. Eikä tunnu oudolta, ihan normaalilta. "Sattuuko venyttäminen?" Ei, eikä kuulukaan sattua, tai tuntua epämukavalta.
"Miksi sä teet itsellesi noin?" Koska haluan, se on mun mielestäni kivan näköistä. Tbh, mun kokemuksen perältä venytys on tavallista korvareikää paljon helpompi, kaikilla tavoin. Eikä mulle omasta mielestä tavallinen korvakoru oikeen sopiskaan. Monet hoitaa venytystä monimutkasin keinoin, ja eihän se väärin ole. Ihan miten itse kokee parhaaksi, mutta mulla riittää, kun pidän hyvässä kondiksessa, eli ihan perus kosteusemulsioilla ja voiteilla, ettei pääse niin sanotusti kuivuun, kun pidän silikonitunnelia, jota käyttäessä aika helposti kuivahtaa.
Käyttäsin tosi mielelläni puuta, se on hengittävää materiaalia, ja korva pysyy hyvässä kunnossa. Titaanit ja kirurgiteräkset myös hyviä. Akryylimuovikoruja en kommentoi, mutta itse en ainakaan semmosia pahemmin käyttele. Ja koruja löytyy erilaisia ihan loputtomasti, ainakin siihen 12mm-20mm välille. Alkaa tossa 30mm jälkeen vaihtoehdot vähentyä, mutta kyllä sillonkin korua löytyy eBay:sta monenkinlaista, ihan 75mm astikin oon nähnyt koruja, tosin alkaa mennä tollaset käsityötä tekeville yrittäjille, joilta voi sitten tilailla oman kokosta. On myös henkilökohtanen asia, mikä koko itsellä tuntuu olevan se oikea, ja mikä on hyvän näköistä. Mun näkökulmasta alle 12mm on vähän turhan pieni, ja 24mm lähtien alkaa olla asiallinen koko. Riippuu myös ihmisestä, jolla venytys on, onko se kivan näkönen, mutta tykkään ehkä eniten 32mm-38mm kokosista. Hyviä koruja saa tehdashintaan tilattua Crazy Factory:lta, sieltä myös lävistystarvikkeita, tavallisia koruja, ja lävistyskoruja!
Tiedostan, että joillekin aloille ei oo kuuloakaan, että tämmösellä korvalla pääsee, mutta onneks ei pahemmin sellaset alat mua kiinnostakaan. Jos joskus tulee eteen jotain sellasta, että korva estää, niin aina on olemassa tää leikkaus. Korvan ompelunhan saa mun mielestä ihan pikkurahalla, se laserleikkaus taas onkin se kalliimpi puoli. En kuitenkaan usko, että tollasta tarvetta mulle ilmaantuu, ainakaan tosi pitkiin aikoihin. Jos joskus tollanen tulee vastaan, niin se on sitten ihan täysin sen ajan murhe. Nyt en luopuis korvastani mistään hinnasta, enkä aio pohtia sitä, että 'mitä jos joskus ehkä mahdollisesti' tulee tapahtumaan, tuunko muuttamaan mieltäni tjs. Sitä mietin sitten. Myöskin oon ajatellut ottaa septum-lävistyksen, ja venyttää tämän 'sonnikorun' johonkin 3mm-3.2mm. Se kuulemma ihan tieteellisesti auttaa välttämään esimerkiksi nuhaa ja poskiontelotulehduksia?


Vielä tuosta alajutusta. Mulla on lievää stressiä ilmassa siitä, mihin haluan opiskelemaan. Ei mitään käryä. Ihan kiinnostavia on IB-linja, kosmetologi-, hius- ja musiikkialat. Kaupallinen-/hotellialakin on kiinnostavaa. Mulla on ainoostaan ongelma tossa musiikkijutussa siinä, etten ikinä perehtynyt kunnolla soittamaan jotain tiettyä soitinta. Haluan jonkun chillin työn, jossa ei ole yltiöpitkiä päiviä, hyvä työilmapiiri, aika vapaata työskentelyä ja hyvää palkkaa. Sellasesta elämänvaltaavasta, vapaa-ajan vievästä työstä haluan pysytellä niin kaukana, kuin mahdollista.

7/31/2013

You're the snake hidden in my daffodils when I'm picking flowers.

16. 9. maanantaina löytys Helsingistä, On the Rocks:ista Heart In Hand:in keikkaa, lämppäämässä olis Napoleon, Urma Sellinger ja Turn the Tables. En oo pahemmin yhteenkään näistä bändeistä perehtynyt, mutta hyvää settiä kuulemma, ja houkutusta menoon ei vähennä sairas keikkakuume ja 8€ (ovilta 10€) sisäänpääsymaksu. Sinne on menossa tosi monta kaveriakin, joita haluisin kovasti nähdä taas, ja keikkapaikkakin on ihan melkeinpä Helsingin rauttiksen vieressä, hmm. Jää kyllä kuumotteleen K16-ikäraja, koska On the Rocks on jonkinlainen klubi kai? Mutta ovilla ei pakolta mitään henkkareita kysellä, että jaah. Pitää harkita. Tosin tona päivänä pääsen onneks jo joskus 13 jälkeen koulusta, niin totta ihmeessä suuntaan Helsingin junalle sillon! Ainakin siis ihmisiä moikkaileen tuollon, jos ei keikalle asti. Saatiin myöskin muutaman kaverin kanssa houkuteltua Skies In Motion-nimistä, kai brittiläistä pikkubändiä tuleen tänne suomeen keikkailemaan!
Toisena, mun pitäis etsiä jotain työpaikkaa, jossa voisin koulun ohella käydä. Ja tietty miettiä kesätyöpaikkaa ens kesälle, ja varmaan festaritalkoitakin tiedossa tai jotain, saapi nähdä. Mutta rahaa tuntuu palavan ihan huomaamatta vaikka millä mitoin, ja vaikka mä ja mun nykyinen kamera ollaankin parhaita kavereita forever & always, niin himottais Canon EOS 5D Mark III, siinä on täyskokonen kennokin, eli kalansilmäobjektiivikin passais siihen loistavasti, sellasesta kun oon haaveillu jo pidemmänkin aikaa. Syy siihen, miksen omista myös esimerkiksi just tätä kameraa on se, että ton rungon saa käyttämättömänä näköjään halvimmillaan hintaan 2 559€. No, sitä myöhemmin pohtien suuntaan leipomaan.

7/30/2013

They say life's a bitch, mine's fine as fuck.


En edes kuuntele tämmöstä musiikkia, T. Mills on ainoa tän tyylinen artisti, pakko sanoo että tykkään kovin tän ulkonäöstä ja tyylistä. Välillä ihan kiva kuunnella tuollasta kevyttä ja ihan menevää. Jos etsit musiikkia ja syvällisiä sanotuksia, niin en kyllä T. Mills:iä suosittele, mutta hyvä fiilis tosta kieltämättä tulee.
Istun tällä hetkellä tietokoneen äärellä huppariin
kääriytyneenä, villasukat jaloissa, vautsi miten esimerkillistä jäätelökesän viettoa harjoitan. Mut kyllä on chilliä kesälomaa vietetty, niinkun kuuluukin, eipä sen puoleen. Nyt on sellanen fiilis, että kohta aukeaa Tumblr ja/tai jääkaappi. Illemmalla näillä näkymin jotain kevyttä komedialeffaa pyörimään. Jees, jos jaksais ikinä laittautuakaan, että sais kuvia blogiin. Pakko myöntää, ettei tosiaan hirveesti taaskaan bloggaamiseen inspistä löydy. Ensinnäkin oon liian laiska tekemään mitään syömistä ja nukkumista erikoisempaa, toiseksi en laiskuuttani jaksa siirtää kuvia tietokoneelle. Laiskuuden piikkiin vaan kaikki siis.
Nyt on kyllä pakko esitellä teille yks aivan loistava split EP. Kokonaisuudessaan tätä tasoo oleva splitti vois olla pidempikin. Molemmilta artisteilta, sekä Stick To Your Guns:ilta sekä The Story So Far:ilta huippuluokkaset biisit. Tykkään ihan erityisellä tasolla molemmista bändeistä muutenkin, ja nyt nää julkasi splitin, awesome. Ei pienintäkään pettymystä havaittavissa tän splitin suhteen, odotukset korkeella molemmilta, mut on kyllä tän splitin molemmat cover-biisit mahtavasti tulkittu, vaikka "We Still Believe" löytykin STYG:in jo 2012 julkastulta albumilta "Diamond" , ja "Clairvoyant" myös huikeeta settiä! Ei mikään turha splitti, sanonpahan vaan.

If I was James Dean, you could be my Audrey. Breakfast at Tiffany's for two.


"And if I was Da Vinci, you'd be Mona Lisa
Paint a smile perfectly on you."
Jaa, eilinen oli ensimmäinen päivä sitten Rock the Beach-festareiden jälkeen, kun oon pysynyt hereillä koko päivän, johtu varmaan siitä myös, että oli hirmupaljon tekemistä, tänään myöskin. Otti eilinen koville tosin, kävin kymmenen aikoihin jo nukkumaan, ja unta palloon tuli yhtä mittaa kahteentoista saakka vedeltyä.
Merch fever iski myös, tämmöstä on tultu katseltua sillä silmällä, toivottavasti cashia pukkais jossain kohti ennen joulua, tai sitten pitää vaan pukin konttiin toivoo tollasia. Täytyy erityismaininnalla sanoo, että tykkään hirmusesti Being As An Ocean:in merchistä!!
En siis kirjota noihin kuvateksteihin kauheen mielelläni juttua, koska siinä pääsee käymään niin, että tää jotenkin pompauttaa sitä kuvaa oikealle, ja alkaa lähestyä uhkaavasti jo mun oikeanpuolimmaista sivupalkkia. Alin kuva myös osoitteesta https://store.nosleeprecords.com/. Tommonen olis aivan mahtava mun huoneen seinälle roikkumaan, kun meiltä sattuu löytymään betoniseinät tapetin kera, niin en siihen mielelläni rupeis nuppareilla/nastoilla monia julisteita ripustelemaan. Sinitarrakin jättää niin ikävän näköstä rasvajälkeä tapettiin.
Tokaylimmäisessä kuvassa siis Your Demise:n crewneck (paita, en tiedä, mikskä tollasta suomeksi sanotaan) ja Stick To Your Guns:in beanie (pipo). Seuraavassa kuvassa The Beautiful Ones:in paita, johon tykästyin kovasti, vaikka itse bändiä ei oo tultu hirveesti kuunneltua. Toinen paita tossa on La Dispute-nimisen, upeen bändin merchiä.